Pelissä yhteinen kaupunki

 

PELILLISTÄ OPPIMISTA JA YHTEISKEHITTÄMISTÄ KAUPUNKISUUNNITTELUUN

Pelissä yhteinen kaupunki

Pelissä yhteinen kaupunki!

on kokemuksellinen työpaja, joka tuo yhteen kaupunkisuunnittelun ammattilaiset ja maallikot.
Pelillisessä, fasilitoidussa työpajassa visioimme yhdessä tulevaisuuden kaupunkia, sovitamme yhteen monenlaisia tavoitteita ja ratkomme yllättäviäkin haasteita.

 

Vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista

Osallistujille

Työpaja herättää kiinnostuksen omaan elinympäristöön ja sen tulevaisuuteen. Se antaa valmiuksia osallistua kotikaupungin kehittämiseen. 

asiantuntijoille

Kaupunkisuunnittelijat saavat ymmärrystä siitä, mitä asukkaat ajattelevat kaupungista ja sen tulevaisuudesta. He voivat kertoa työstään myönteisessä, yhdessä tekemisen ilmapiirissä.

yhdessä OPPIMISEEN

Pelillisyys innostaa keskusteluun ja vastavuoroiseen oppimiseen. Yhdessä tekeminen synnyttää uutta ymmärrystä, ideoita ja luottamusta toimijoiden välillä. 

PYK banneri matala

Pelissä yhteinen kaupunki! perustuu yhteistoiminnalliseen ja pelilliseen oppimiseen. Työpajassa rakennetaan tulevaisuuden kaupunkia ja ratkotaan kaupunkisuunnittelun haasteita.

Työpajan osallistujat ovat kaupunkisuunnittelun maallikoita – esimerkiksi asukkaita, luottamushenkilöitä tai eri toimialojen asiantuntijoita. Pajaa ohjaa fasilitoija, joka johdattaa osallistujat pohtimaan arvojaan, visioimaan ja rakentamaan tulevaisuuden kaupunkia.

Kaupunkisuunnittelun asiantuntijat sparraavat osallistujia. He tuovat pajaan esimerkiksi kaupunkikuvan, liikenteen, kulttuuriympäristön, kaupunkiluonnon ja ilmastonmuutoksen näkökulmat. Ihanteellisesti osallistujat ja asiantuntijat tulevat samasta kaupungista: paja synnyttää keskustelua kaupungin kehittämisestä ja luo pohjaa hyvälle vuorovaikutukselle ja luottamukselle.

Luovaa ongelmanratkaisua

Osallistujat muodostavat tiimit, joita yhdistää ajatus hyvästä kaupunkiympäristöstä. Tiimit rakentavat tulevaisuuden kaupunginosia kuvitteelliseen suomalaiseen kaupunkiin. Kuvitteellisuus antaa vapauden luovuudelle ja avoimelle keskustelulle, sillä todellisen elinympäristön ristiriidat ja reunaehdot eivät rajoita ideointia. 

Pajan eri vaiheissa tiimit ratkovat haasteita, jotka ovat tuttuja kaupunkisuunnittelun todellisuudesta.

  • Mikä tekee hyvän kaupungin? Millaista on hyvä elämä kaupungissa?
  • Millainen kaupunki tukee kestävää elämäntapaa?
  • Miten kaupunki voi turvata ja lisätä luonnon monimuotoisuutta?
  • Millaiset ratkaisut luovat elivoimaa ja myönteistä identiteettiä?
  • Miten sovittaa yhteen erilaiset näkemykset ja tarpeet?

Tiimit saattavat kohdata myös yllätyksiä, jotka pakottavat tarkastelemaan suunnitelmia uudelleen!

Pelin maailmasta todellisuuteen

Työpajan lopuksi siirrytään pelillisestä maailmasta todellisuuteen. Työpajan kokemuksia peilataan kotikaupungin tilanteisiin: miltä osin ne vastaavat ja poikkeavat toisistaan, ja mitä oppeja työpajasta voi ottaa mukaansa.

  • Miten tulevaisuutta tehdään omassa kotikaupungissamme?
  • Millaisia tavoitteita ja haasteita on kaupunkimme kehittämisessä?
  • Miten päätöksiä tehdään?
  • Miten voin osallistua?

Työpajan päätöksenä voidaan myös koota yhteen tärkeimmät näkökulmat, joita kaupunkisuunnittelijat voivat käyttää esimerkiksi yleiskaavatyössä. Asukkaat ja asiantuntijat voivat sopia siitä, miten pajan osallistujat voivat osallistua suunnitteluhankkeisiin.

Kaupunkipelin tarina

Oppimista ja osallistumista

Olen Heli-Maija Nevala, kestävän tulevaisuuden ja elinikäisen oppimisen osaaja (FM, ammatillinen opettaja).

Sain idean kaupunkipelistä työskennellessäni tiedekeskus Heurekassa, missä kehitimme lähiympäristössä tapahtuvaa oppimista yläkouluissa ja lukioissa. Kokeilimme työpajaa, jossa nuoret visioivat ja rakensivat tulevaisuuden kaupunkia suunnitteluammattilaisten tuella.

Kehitin menetelmää edelleen Suomen ympäristöopisto Syklissä. Toteutimme työpajoja mm. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Lahdessa, Oulussa ja Kuopiossa. Järjestimme opettajankoulutuksia, joissa rakennettiin yhteistyötä koulujen ja kaupunkisuunnittelun välille, tavoitteena nuorten osallistuminen kaupunkisuunnitteluun.

Sittemmin olen opiskellut kaupunkisuunnittelua ja tulevaisuuksien tutkimusta. Olen siirtynyt työskentelemään kaupunkisuunnittelun viestinnän ja vuorovaikutuksen parissa. Edelleenkin minua innoittavat elinikäinen, pelillinen ja yhteistoiminnallinen oppiminen sekä tulevaisuusajattelun kehittäminen.